Lapsen huone

Moi!

Tämänkään huoneen ennen -kuvia en löydä mistään vaikka olen ihan varmasti ne ottanut. Kuvat on aika huonoja sillä otin ne pojan päiväunien aikaan salamalla. Värit ovat silti ihan ok. Kuvista näkee että meillä on pienoinen säilytystila ongelma täällä huoneessa, nimittäin leluja on ihan liikaa. Joku parempi säilytysratkaisu pitäisi löytää, mutta niin että poika saa itse lelut otettua sieltä. Tuo sohva pitäisi viedä johonkin muualle, mutta mihin sitä en tiedä. Meillä ei tahdo olla enää tilaa missään muualla.

makkari

Yrityksistäni huolimatta en kertakaikkiaan löydä yhtään kuvaa meidän makkarista ennen remppaa vaikka otin niitä moneen otteeseen. Ne on jossain hukka -nimisessä paikassa jossa on muutakin tavaraa meiltä. Tässäpä kuitenkin kuvia siitä miltä makkari nyt näyttää. Sori huonosta valaistuksesta, mutta meidän makkarin ainoa ikkuna on varjon puolella koko päivän joten kovin hyviä kuvia sieltä on ihan turha odottaa.

Yöpöytinä on vanhat tuolit jotka on löytynyt tämän talon kätköistä. On peräisin ilmeisesti vanhasta tuvasta joka oli tämän talon paikalla ennenkuin tätä alettiin rakentaa. Kuvissa väri näkyy huonosti mutta tuo jäljellä oleva maali on sinertävän harmaata. Vielä on kovin paljaat seinät ja tuossa vaatekaappien välissä peilin alla on tyhjää tilaa johon syyhyttäisi laittaa jotakin. Ehkäpä sitten kun se oikea esine tulee vastaan. Päiväpeitto on kirpputorilta 7 euron hankinta, ei paha mielestäni. Sängynpääty on vanha ovi jonka olen kunnostanut (taisin siitä kirjoitella joskus aikaisemmin...) ja jota rakastan yli kaiken! Ihan kelpo makkari siis, mutta vaatii vielä sisustustavaraa.








Mua on monesti vaivannu ku jenkkisänkyyn on melkeimpä mahdoton löytää helmalakanaa jossa on tarpeeksi pitkät helmat joten päätin ommella pienen jatkopalan cittarista 15 eurolla ostamaani helmalakanaan. Päälle surautin vähän koristusta jotta tuo sauma peittyisi. Ihan kiva tuli ja edullinen myöskin.




Niin se syksy tulee ja mielessä siintää syyskukkien osto pihalle. Täytyy loppuviikosta käydä kaupoilla. Nyt soffalle!

Eteinen ennen - jälkeen

Moi!

Täällä on sateinen ja kurja ilma, joten katselin valokuvia tietokoneen uumenista ja löysin tämän ennen -kuvan eteisestä. Se kirvoittikin pienen valokuvaus inspiraation jonka satoa näette tässä ja nyt.

Eteinen ennen:




Tänne vaihdettiin noiden kiinteiden kalusteiden ovet ja koska meillä tuota vaatetta tuolta naulakosta pursuaa ihan ylipaljon niin ompelin jotexin alesta ostamani paneeliverhot sopivan mittaisiksi ja ripustin peittämään suurinta kaaosta.
Pääty tuosta kiinteästä kalusteesta oli jo elämää nähnyt joten jotakin oli pakko keksiä. Siispä aivonystyrät pyörimään ja tässä sitten lopputulos: Sauna ja suihku rempasta ylijääneitä hirsipaneeleita koko seinämä täyteen ja listoilla siistiksi. Päälle vedellä ohennettua maalia ja vähän asiaan kuuluvaa ehostusta. Se olis niinku siinä.




Oven edessä roikkuvat verhot on mun (hätätila) käsitys väliaikaisesta hyttysverkosta. Väliaikainen on nyt mennyt kuitenkin koko kesän, joten enää en tälle kesää ala hyttysverkkoa tuohon virittelemään. Tosi tokkopa tässä kauaa enää mitään ötökkä esteitä tarvikaan...

Sissi

Hei!







Olen 8 viikkoa vanha karjalankarhukoira -tyttö Sissi. Tulin alkuviikosta tähän taloon tasoittamaan vähän tätä äijä ylivoimaa. Olen todella rohkea ja utelias tyttönen ja me olemme Jesse -pojan kanssa jo kuin paita ja peppu!

Pitkästä aikaa kuomaseni!

Onhan tässä vierähtänyt tovi jos toinenkin kun viimeksi näillä nurkilla pyörin. Muiden blogeja olen kyllä käynyt selaamassa melkein päivittäin mutta omani on ollut pölyä keräämässä jo useamman kuukauden. Ei vaan hotsittanu, ei sitte yhtään.

Mitään maatamullistavaa ei ole tapahtunut näillä lakeuksilla, mitä nyt juniori täytti vuoden ja on siis oppinut kävelemään. Ja melko haipakkaa on sen jälkeen piisannut. Se tahtoo tuo ajan käsite muuttua sillä sekunnilla kun omin jaloin pääsee tutkimaan maailmaa (lue:pahantekoon). Jos itse keräät leluja lattialta takareidet huutaen vartin (jotta mahdut imurin kanssa sekaan) niin alle metrin tumpilta niiden samojen lelujen levittämiseen menee apauttiarallaa 2 sekunnin sadasosaa. Kai se kasvamisen myötä katoaa ihmislapselta jokin tärkeä taito...

Tai jos käännät hetkeksi katseesi ja laitat tiskit koneeseen niin pieni sähköjänis on valoakin nopeammin kiivennyt pöydälle ja päivittää innoissaan äitin facesivuja. Siinä sitten syöksyt kuin paraskin baseball -pelaaja pelastamaan jälkikasvusi ennenkuin se tippuu ja tuhoaa tulevaisuutensa eväät. Syöksyessäsi mietit miksei JOKU ole keksinyt varaosina myytäviä selkään asennettavia silmiä.

Välillä tekisi mieli mennä pihalle ja huutaa ketutus pihalle navikat kaakossa ja vielä vähän päälle. Mutta näilläkin lakeuksilla asuu ihmisiä sellaisen mölinän kantomatkalla jotta olen jättänyt väliin. Nyt kun olen sairas (kiva kesäflunssa) niin hermot on ehkä 2 millin mittaset ja meidän lapsella kun vauthi vain kiihtyy kun EI -sana kajahtaa ilmoille. Jos et puhu mitään (lue: jos et kiellä) niin sehän on ihan tylsää ja homma (pahateko) menettää heti mielenkintonsa kun sehän on - hui sentään- sallittua!
Mutta ihan turha kai tässä on kitistä kun itse olin samanlainen pienenä ja vauhtia oli sata lasissa ja järkeä mukana ehkä kahden aivosolun verran. (Eikä tuo mieskään kuulemma oo ihan rauhallisimmasta päästä ollut, Vaahteramäen Eemelin kanssa olivat kuulemma samiksia niin ulkonäöltä kuin mielikuvitukseltaan...)

Mutta jos rehellisiä ollaan niin näitä päiviä on melko harvassa ja yleensä ottaen elämä on ihan mahtavaa (mitä nytkin melko väkevät lemut vaipasta tuoksahtaa) enkä vaihtaisi tätä siis ihan yhtään mihinkään!




- Kati -

P.S Ja remppakin ON edennyt yhden makkarin verran ja piha muuttanut muotoansa, mutta palataan niihin vähän myöhemmin. Toivon mukaan siihen ei mene kuukausi tolkulla... :-D

Sairastelua

Sairastelun perään täällä meidän torpassa. Ensin oli se iki-ihana mahatauti. Poika oksensi rajusti yhden yön ja aamulla pyysi jo mammaa. Siitä pari päivää niin minä ja mies sairastuttiin melkein samalla kellonlyömällä, miehellä se oli ohi aamuun menessä ja mulla tietenki kesti se heikko olo pari päivää.
Siitä ku toivuttiin niin sitten nousi pojalle kuume ja kamala flunssa. Siitä seuraavana päivänä alkoi flunssa mulla (ilman kuumetta) ja nyt on varmaan mies tulossa flunssaan. Pojalla pari päivää kuumetta, pari päivää tosi kipeä kurkku (kamala huuto alkoi aina kun piti nielaista)ja se olikin melkein siinä. Mulla jo kohta viikon ollut kamala flunssa ja olo kuin viikon vanhalla raadolla. Tää tauti ei tunnu asettuvan millään! Mulla pitäis alkaa työt äippäloman jälkeen nyt perjantaina, mutta voin sanoa että näin heikolla hapella en kyllä kykene töihin menemään... Onpa ihan kivaa aloittaa työt saikulla. Ollaan vaan pojan kanssa katsottu haikeana pihalle kun pakkaset on hellittänyt ja ulkona on ihanan keväinen ilma. Me vain ei kyetä vielä menemään ulos...

Sisustusrintamalla on tapahtunut kyllä tässä kuukauden aikana ihan kivasti, esim. meidän makkarin remppa on valmistunut, uudet kevät tekstiilit olen saanut hommattua yms. Ongelman aiheuttaa tämä mun jatkuva sairastelu joten meillä ei ole viimeaikoina siivottu järin tiheään. Vain kaikkein pakollisin on tehty (tiskit ja lelut kerätty) joten täällä ei ihan kamalasti ole ollut kuvaus inspiraatiota. Elän toivossa että tää tauti hellittäisi ihan pian ja pääsisin laittamaan kevättä kun pojan synttäritkin on ihan parin viikon päästä!

Siis pitkä on ollut blogitauko mutta kyllä tää tästä taas kun palaan elävien kirjoihin!

Shop Online...

Sitä on muuten tullut harrastettua taas melko hartaasti. Olen tilannut uudet kevät verhot olohuoneeseen ja siinä "siivellä" tuli tilattua myös uusi televisiotaso kun mieleinen löytyi. Sitä odotellessa olen tuunannut täällä meidän kaiuttimia (täysin miehen luvalla) paremmin olohuoneeseen sopivaksi. Makkarin remppa on (jopa) edennyt mutta se huone on toistaiseksi pyhitetty kaiuttimien tuunaus paikaksi kun siellä menee kaikki pinnat uusiksi niin ei pienet maalinroiskeet haittaa. Tapetit on melkein seinistä pois joten seuraava vaihe onkin iki"ihana" pakkelointi ja hiominen. YÄK!

Makkarin sisustus menee myöskin uusiksi, sillä sängynpäätyprojektin valmistuessa (siitä kuvia myöhemmin) tajusin että meidän yölamput ei sovi uuteen makkariin sitten yhtään. Toisekseen ne on sinään kiinnitettävät ja jotenkin en haluaisi uuteen tapettiin heti reikiä porata... Joten tällaiset tilasin Ellokselta:



(kuva ellos.fi)


Myös kattolamppu piti uusia sillä edellinen ei todellakaan anna tarpeeksi valoa ja halusin senkin sopivan meidän uuteen makkariin. Joten rohkaisin mieleni ja klikkasin itseni eBay:hyn. Aikani siellä selailtuani tajusin että on paljon järkevämäpää tilata Saksasta sillä sieltä tilatessa ei ilmeisesti tarvi maksaa mitään tullimaksuja ja jotenkin kun valuutta on sama niin koen sen helpommaksi. Tällaisen klikkailin tilaukseen:




(kuva: eBay)

Jännityksellä odotan onko tuote lähellekkään mitä kuvasta voisin olettaa. Ainakaan hinnalla se ei ollut pilattu sillä lampulla oli hintaa hippasen alle 40 euroa ja siihen n.15 euroa postikuluja joten halvemmalla sain kuin ne lamput mitä olen suomen nettiputiikeista katsellut.

Nyt kun sais rytkästyä tuon huoneen kuosiin niin näkis kuinka hyvin mun visio toteutuu. Tämän huoneen tapetit ja maalit olen ostanut jo keväällä, päiväpeitto on meidän edelliseen asuntoon ostettu, maton ostin uuden, verhot toi joulupukki. Sängynpääty on sama vanha, tosin uuteen uskoon kunnostettu, yöpöydän virkaa toimittavat vanhat toolit ja sisustus tavaraakin olen jo ostanut vähän. Toivottavasti visio osuu kohdalle!

Olen tässä aikani kuluksi "kunnostellut" kirppislöytöä ja meidän sängynpäätyä. Löysin tämän juustokuvun kirpputorilta 3 eurolla joka ei mielestäni ole ollenkaan paha hinta ottaen huomioon että alusta on täyspuuta ja kupu lasia. Jotenkin tuo koivunväri ei kiehtonut mun silmää yhtään ja jo kirppiksellä tätä pyöritellessä tuli selvä mielikuva mitä tälle voisin tehdä. Tässä siis lähtötilanne ja älkää välittäkö tästä tummasta kuvasta, tää on nyt niin tätä aikaa vuodesta...




Alotin hiasemalla pikkusen tuota pintaa rikki ja sen jälkeen suhuutin yhden kerroksen harmaata pohjamaali-sprayta. Siihen päälle pari kerrosta valkosta sprayta ja ku pinta oli kuiva niin hiomapaperi kätöseen ja kulutteleen noita reunoja. Tykkään että lopputulos on oikein kiva, ottaen huomioon että kaikki nämä värkit jota tähän käytin löyty jo kotoa, eli hintaa tälle muutokselle tuli se tasan 3 egee. En malta odottaa että voisin täyttää tuon esim. sitruunamuffinsseilla jotka on tehty limenvihreisiin vuokiin ja joissa on limenvihreä kuorrute päällä... :-P Se on sitä kevään kaipuuta se! Yritin netistä etsiä noita vuokia, mutta ei heti tullut vastaan ja jos joku tietää mistä löytyisi limenvihreitä muffinssivuokia niin kertokaatte heti!!!





Sängynpääty -projekti on vielä yhtä maalikerrosta vaille ja tietenkin sitä huonetta johon sen voisi asentaa... :-D Makkaria ei ole siis aloitettukaan ja jotenki ei nyt oo sellasta inspistäkään. Joten sängynpäätykuvia voipi odottaa sitten kun makkari on valmis!

Vastatuulta

elämäntapa rempassa...
Kyllä tää tytsy on niin tunnesyöjä kun olla voi! Nyt varsinkin pari päivää on ollu taas niin tuskasta tuon käden kanssa, että saa oikein taistella ettei veitäisi herkkuja napaan kun on paha mieli. Tänään kaupassa ensin pullien kohdalla, sitten pitsojen ja lopuksi vielä karkkihyllyn kohdalla jouduin puhua itseni ympäri etten ostanut mitään herkkuja. Kyllä otti taas tiukille ja ei tullut edes sitä voittaja fiilistä joka olisi palkinnut hyvästä käytöksestä. En todellakaan halua itseltäni kaikkea hyvää kieltää, mutta koska yritän opetella tuosta tunnesyömisestä irti, olen päättänyt että herkkuni syön muulloin kuin pahan olon "lääkkeeksi". Herkkupäiväni voi olla vaikka maanantai (sen lauantain tilalta) mutta sen pidän sitten muusta syystä kuin paskasta fiiliksestä.



Paino on onneksi laskusuunnassa, noin kilon verran vähemmän kuin viikko sitten. Ihan hyvä tulos! Liikunta myös on jatkunut ja enää ei tule sitä kuolemaa edeltävää fiilistä kun kodin häämöttäessä, toisinkuin aloittaessa. Tästä on hyvä jatkaa!





P.S. Tuo meidän makkarin remppa on nyt ainakin hetken jäissä, yritän ottaa rauhallisesti tämän käden kanssa mutta voi tosiaan olla että innostun sen rytkäsemään kuntoon kuitenkin. Yritän hillitä itseni... :-D

rotator cuff ruptura, supraspinatus

Sellainen löytyi tänään magneettikuvien tuloksista. Eli 1,5 vuotta kestäneeseen sietämättömään olkapääkipuun löytyi vihdoin syy. Kiertäjäkalvosimen repeämä. Kyllästyin terveyskeskuksessa hyppäämiseen ja menin yksityiselle jossa myös tuo magneettitutkimus tehtiin ja heti löytyi syy. Sitä ei lääkäri kertonut että tuleeko tuosta olkapäästä kalua enää kun se on ollut rikki näinkin kauan, mutta leikkaus tehdään kuitenkin jotta kivut helpottaisi.

Olo on kamalan helpottunut, aloin jo itsekkin epäillä että vika on mun päässä kun muka mitään ei löytynyt aikaisemmin. Tekis mieli mennä terveyskeskukseen sanomaan muutama painava sana näistä tuskallisista kuukausista, mutta tuskin se mitään auttais. Siellä on laitettu kortisonia, määrätty särkylääkkeitä, (ykski lääkäri kuunteli mun oireet ja sanoi pokkana että voisit kokeilla mobilatia... Just.) oon hypänny fysioterapiat (omalla rahalla) ja ihan normi hierojat. Mikään ei oo auttanu. Mutta annas kun menen vihdoin pyytämään lähetettä olkapään ultraäänitutkimukseen, siis ihan yksityiselle, jonka maksaisin ihan mukisematta mun hurjan suurista vanhempainrahoista. Kun sinne yksityisellekkään ei pääse ilman jonkun lääkärin lähetettä. Ja tää TK lääkäri kieltäytyi KOSKA HÄN OLI LÄHTENYT TÖIHIN ILMAN AAMUPALAA JA LÄHETTEEN KIRJOITTAMINEN OLISI VIENYT NIIN KAUAN ETTÄ HÄN EI OLISI EHTINYT KAHVILLE OLLENKAAN ENNEN SEURAAVAA POTILASTA. Ihan kiva kun en oo voinu tällä kädellä kunnolla nostaa ja pitää sylissä mun pientä poikaani ja ketään ei kiinnostanut edes se! Jos olisin pudottanut lapsen tän käden takia niin SEN kanssa en olisi voinut elää!

Yksityislääkäri kirjoitti lähetteen ultraääneen jossa ei vikaa löytynyt ja kehoitti menemään vielä magneettitutkimukseen kun siinä tutkimuksessa kuulemma näkyy kaikki. No näkyihän kyllä, kun olin maksanut itteni kipeäksi n. vuoden liika myöhään. Oon pistänyt tässä kuukauden sisällä n.700-800 euroa menemään tämän asian takia ja YHTÄÄN ei kaduta. Oishan sillä rahalla tosin saanu jotain oikeasti kivaaki...


Ja koska aikaisemmin lukuisista lääkärikäynneistä huolimatta mitään ei löytynyt (ku ei edes tutkittu) niin mitäänhän ei voi olla vikana. Joten tässä on sitte 10kk aikana remppailtu tällä kädellä n. 100 m2 taloa ja vähän pihaaki pistetty uusiks. Ku ei ole kerta mitään vikaa olkapäässä!

Ai määkö katkera?!

Todellaki!

Lautashylly

Joulupukki toi mulle tänä jouluna aivan super mieleisen lahjan. Nimittäin lautashyllyn jonka bongasin yhdestä sisustusnettikaupasta. Johtuiskohan tämä onnistunut lahjan valinta siitä että tallensin kyseisen nettikaupan tietokoneen kirjanmerkkeihin ja kävin sitä sieltä ihailemassa noin joka toinen päivä ja vihjailin mun omalle joulupukille että tuollainen olis tosi kiva... ;-D Oli ollu ilmeisesti joulupukilla korvat auki, sillä sain juuri sen mitä halusin!
Lautashylly asettui meidän keittiöön ja sai kunnian kantaa mun kirppislöytöjä, noita iki-ihania ruusulautasia! Aina kun nään kirppiksellä ruusu aiheisia astioita, mun on melkein pakko saada ne! Muutaman kerran olen joutunut jättää jonkun löydön kirppikselle koska hinta on ollu mulle liikaa ja olen harmitellut sitä monta päivää! Nyt alkaa uudesta vitriinistäkin jo tila loppua joten uusille ruusuastioille ei ole nyt tilaustakaan joten olen yrittänyt katsoa toiseen suuntaan jos jossain ruusuja vilahtaa. ;-)




Siirrettiin tänään meidän makkarin tavarat Nöpiksen huoneeseen sillä nyt alkoi tuon viimeisenkin huoneen remppa. Tässä pikkuhiljaa revitään tapetit seinistä ja laitetaan uutta tapettia ja maalia. Nyt ei ole onneksi mikään kamala kiire tuon rempan kanssa, mutta olishan se kiva saada äkkiä valmiiksi...

Mulla on ihan kamala kevät vimma! Haluan nää lumet veks ja sen ihanan tuoksun mikä ulkona on kun kevät on ihan justiinsa nurkantakana! Mulla on pakkomielle saada olohuoneeseen turkoosit verhot, MUTTA MISTÄÄN EI LÖYDY! Voisin tietenkin ostaa kangasta ja tehdä itse, mutta nyt ei ole juurikaan rahaa laittaa siihen projektiin joten täytyi ottaa TODELLA luovat keinot käyttöön. Niistä kuvia kunhan olen ensin kokeillut idean toimivuuden. Samalla idealla tilailin keittiöönkin jo kesää varten uusia verhoja varten tarvikkeet, limen vihreää olis tulollansa keittiöön... ;-D En sitte tiedä millon nuo kevät kuosit kehtaa laitta kun justiinsa joulu vasta oli...

Uusi vuosi, vanhat läskit...

Ja toive olis että tämä on se vuosi kun ne lähtee. Olen aloittanut dieetin elämäni aikana about 1500 kertaa, harvemmin siitä mitään kummoisempaa tulosta on tullut. Toki olen muutaman kerran onnistunut ja pitänytkin painoni kauan aikaa, mutta aina on tullut jokin takaisku joka on laukaissut tunnesyömisen. Mulla tuo tunnesyöminen on se ongelma numero 1. minkä takia olen tässä jamassa nyt. Tunnistan ongelman itsekkin, mutta kun "kohtaus" tulee niin en jaksa välittää. Nyt kun olen tuon käden kanssa kärvistellyt pitkästi toista vuotta niin uskokaa pois että nittä "kohtauksia" on ollut jokunen. Siksi tässä puntarilla käynti saakin aikaan pienen paniikkikohtauksen ja nyt motivaatio on todella kova!
Nyt ajattelin olla laskematta kaloreita, pisteitä tai mitään muutakaan. Jätän herkut vähemmälle, lisään kasviksia ja proteiineja hyviä rasvoja unohtamatta, pienennän annoskokoja ja katsotaan mihin se minut vie.



Noista lukuisista ja lukuisista laihdutusyrityksistä on käteen jäänyt sen verran kokemusta, että tällä kertaa en lähde niin kamalasti rajoittamaan syömistä. Normaalisti kun laihduttaisin niin tavoite olisi syödä mahd. vähän ja joka suupalasta tuntea mieluiten syyllisyyttä. Ja kun en onnistu kituuttamaan nälkäkuurilla paria viikkoa kauemmin ja tulee yhtenä päivänä syötyä enemmän kuin "saisi" niin hommahan on ihan pilalla ja mulla menee kovaa (jääkaapin ja sohvan välillä) ainakin seuraavat pari viikkoa. Jos tällä tavalla tulee edes kohtuullista tulosta ts. paino putoaa edes 100g viikossa niin näin aijon jatkaa kunnes putoaminen loppuu kokonaan ja on pakko miettiä sotasuunnitelma uusiksi. Olen mulle-kaikki-heti-NYT -tyyppi, ja HITAASTI pudottaminen on todella VAIKEAA, sillä haluan näkyviä tuloksia HETI! Mutta edellisetkään yritykset eivät ole juurikaan mua onnelaan vieneet niin kokeillaan nyt näin.

Toinen iso muutos on LIIKUNTA. Olen armoton sohvaperuna. Tai en ole aina ollut, mutta viime vuosien leikkaukset (tai ne sairaslomat) vaikea raskaus ja jatkuvat KIVUT on vieneet mun liikunta innostuksen pakkasen puolelle. Ennen RAKASTIN salilla käymistä ja varsinkin kesällä RULLALUISTELUA! Mutta ennen raskautta en voinut enää endon takia luistella kun se tärinä mikä siitä lähti, aiheutti melko sietämätöntä kipua! Nyt odotan kesää innolla josko raskaus olisi helpottanut tuota pirullista tautia sen verran että voisin taas luistella! Vielä joku vuosi sitten (ennen leikkauksia) vedin aivan innoissani juoksukoulua läpi ja opin nauttimaan juoksusta, mutta leikkaus ja varsinkin 10 viikon sairasloma veti kunnon ihan nolliin ja KAIKKI oli aloitettava taas alusta.



Nyt haluan opetella taas liikkumaan. Tai paremminkin NAUTTIMAAN siitä liikunnasta. Koska kunto on ihan pohjalla, niin puolen tunnin vaunulenkki kerralla on näin aluksi enemmän kuin tarpeeksi. Tavoite on liikkua viikossa vähintään 3 tuntia hikiliikuntaa (ja uskokaa pois, tuolla auraamattomilla teillä kun työntää vaunuja sen puoli tuntia niin takulla on hiki!) ja siihen päälle vähän lihaskuntoa, mielellään pari kertaa viikossa. Ei ole mahdoton tavoite, ja kunhan vähän kunto kasvaa (ja perhana, tulis se kevät ja sulais nää lumet pois!) niin haluaisin aloitta taas sen juoksukoulun.



Näillä mennään nyt ja toivottavasti jossain välissä näen jotain tuloksiakin. Edelleen liikunta ottaa koville (rapakunto nääs) mutta ainakin HALUAN jo lähteä lenkille kun tiedän miten hyvä olo siitä tulee!